Ennen töitä. Taustalla erilaisia rikkaruohoja kasvava piha-alue , tuleva parkkpaikka. |
Tänään oli kesän viimeinen puuhapäivä mökillä. Ennen talvea halusimme saada rakennettua kovapohjaisen parkkipaikan. Minulla oli vielä aivan liian hyvin muistissa viime kevät, kun auto upposi renkaiden puoliväliin asti mutaan 60 vuotta parkkipaikkana toimineena nurmikolla.
Nurmipohjan pehmeydestä saimme tiukan muistutuksen tänään, kun auto jälleen jäi mutaan jumiin. Viime päivien rankat sateet olivat pehmittäneet parkkipaikan. Olimme liikkeellä lähes oikea-aikaisesti.
Olimme tilanneet neljä kuutiota hiekkaa parkkipaikkaa varten ja arvelimme sen riittävän. Ensin levittelimme kankaan estämään nokkosten ja muiden rikkaruohojen kasvamista tulevalla parkkipailla. Siskon arvio oli, että tarvitsemma kangasta 10 m2 ja sen verran sitä sitten ostin rautakaupasta.
Eihän se kangas riittänyt mihinkään, korkeintaan kolmannes saattin sillä peitettyä. Sitten käytiin siskon punaisella autolla tekemässä tuttavuutta paikallisen rautakaupan kanssa. "Se saattoi olla pitkä suhteen alku" totesimme, kun kurvasimme rautakaupasta taas mökille päin. Ei niin, että rautakauppa olisi ollut erityisen hyvä - se vain on sopivan lähellä ja mökillä tulee olemaan kaikenlaiselle tarvetta jatkossakin. Ostimme myös uuden lapion.
Sisko päivitti Facebookiaan illalla näin: "Klo 12 oli mökin pihassa 7 kuudensadan litran säkkiä täynnä kivituhkaa, yhteensä siis 4 200 litraa. Klo 17.30 oli näistä 4 000 litraa, yht n. 5 700 kg, siirtynyt uuteen paikkaan kahden naisen voimin. Laskeskelin, että näistä 4 000 litrasta n. 3 550 litraa siirtyi lapioimalla ja jos yksi lapio on keskimäärin 1,5 litraa, niin olemme lapioineet n. 2 300 lapiollista, n. 5 000 kg. Lopputuloksena uusi kahden auton kokoinen parkkipaikka."
Kuvassa vastasyntynyt parkkipaikka ja kaksi autoa, joista toinen mutainen ja toinen ei. |
Huomaa pöytään toisessa päässä nojaava voipunut puutarhaduunari ja toiseen päähän nojaava lapio-harava-armeija.. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti